Monta mutkaa ja monia persoonia

Yhdistyksen historiasta ja nykytilasta ilmestyi 100-vuotisjuhlavuonna 2020 lyhyt kirjallinen katsaus, johon voit tutustua tästä.

Muutamia virstanpylväitä:

1920

Valtionarkiston ja valtion keskuskirjaston (eduskunnan kirjasto) perustavat yhdistyksen valvomaan etujaan 19.10.1920

Yhdistyksen nimeksi tulee Valtionarkiston ja valtion keskuskirjaston virkamiesyhdistys – Statsarkivs on statens centralbibliotekets tjänstemanna förening yhdistys liittyy virkamiesyhdistysten keskusliittoon (Virkamiesliitto)

Ensimmäisenä puheenjohtajana toimii valtionarkistonhoitaja

Jäseniä alkuun 12 henkeä

1921

Jäsenmaksun suuruus on 0,15 % palkasta, joka tilitetään kokonaisuudessaan Virkamiesliitolle

1922

Ensimmäinen työtaistelu, painostuskeinona joukkoirtisanoutuminen (tavoitteena parempi palkka)

1943

Yhdistys järjestäytyy rekisteröidyksi yhdistykseksi Virkamiesliiton muutettujen sääntöjen mukaisesti

1952

Valtion palkkalautakunta katsoi, että eduskunnan virkamiehet eivät ole valtion virkamiehiä eivätkä siten oikeutettuja kuoppakorotuksiin

Eduskunnan virkamiehet eroavat yhdistyksestä

Sääntömuutos, yhdistys muuttuu pelkästään arkistovirkamiesten edun valvojaksi

1956

Valtion palkkalautakunta katsoi, että eduskunnan virkamiehet eivät ole valtion virkamiehiä eivätkä siten oikeutettuja kuoppakorotuksiin

Eduskunnan virkamiehet eroavat yhdistyksestä

Sääntömuutos, yhdistys muuttuu pelkästään arkistovirkamiesten edun valvojaksi

1970-luku

AKAVA ilmoittaa 1970-luvun alkupuolella, että kaksoisjäsenyys ei ole suotavaa

1971 Ensimmäiset virkamiehet arkistolaitoksen ulkopuolelta otetaan jäseniksi

1977 yhdistys päättää erota Virkamiesliitosta ja liittyä AKAVAan ja ei-akateemiset eroavat yhdistyksestä

1979 yhdistyksen nimi muutetaan Arkistoalan ammattiyhdistys ry:ksi

2000-luku

Jäsenmäärä ylittää 300 henkeä ja kasvaa edelleen

2010 yhdistys täyttää 90 vuotta

2017 yhdistyksen nimi muutetaan Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys ry:ksi

Jäsenistöstä

Yhdistyksen jäseninä oli alussa vain vakinaisia virkamiehiä. Jäsenistö kasvoi, kun myös ns. ylimääräiset ja maakunta-arkistojen virkamiehet tulivat mukaan yhdistykseen. 1971 jäsenistö laajeni, kun sota-arkisto tulkittiin yleisarkistoihin verrattavaksi laitokseksi ja vuosikymmenen lopulla alkoi jäseniä tulla myös muista laitoksista. 1979 alettiin keskustella myös kunnallisten arkistonhoitajien saamisesta mukaan, mikä tapahtui seuraavalla vuosikymmenellä. Yhdistyksen luonne oli pitkään lähinnä korporatiivinen (ts. työnantajia ja työntekijöitä edustavat henkilöt toimivat yhdessä). Vasta vuonna 1967, kun valtionarkistonhoitajaksi valittu henkilö katsoi, ettei hän viraston johtajana voinut toimia enää johtokunnassa, alkoi kehitys moderniksi ammatilliseksi järjestöksi.

Yhdistyksen aiemmat nimet

Valtionarkiston ja valtion keskuskirjaston virkamiesyhdistys – Statsarkivs on statens centralbibliotekets tjänstemanna förening

Valtionarkiston ja eduskunnan kirjaston virkamiesyhdistys – Riksarkivets on riksdagsbibliotekets tjänstemanna föreningen

Yleisarkistojen ja eduskunnan kirjaston virkamiesyhdistys – De allmänna arkivens och riksdagsbibliotekets tjänstemanna förening ry

Yleisarkistojen virkamiesyhdistys ry – De allmänna arkivens tjänstemanna föreningen ry

Arkistoalan ammattiyhdistys ry - Arkivfackföreningen rf

Arkistonmuodostussuunnitelma ja yhdistyksen arkisto

TAAY:n arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aktiiviajan aineisto on sihteerin hallussa. TAAY:llä on oma arkistonmuodostussuunnitelma: