Monta mutkaa ja monia persoonia

1920

  • Valtionarkiston ja valtion keskuskirjaston (eduskunnan kirjasto) perustavat yhdistyksen valvomaan etujaan 19.10.1920

  • Yhdistyksen nimeksi tulee Valtionarkiston ja valtion keskuskirjaston virkamiesyhdistys – Statsarkivs on statens centralbibliotekets tjänstemanna förening yhdistys liittyy virkamiesyhdistysten keskusliittoon (Virkamiesliitto)

  • Ensimmäisenä puheenjohtajana toimii valtionarkistonhoitaja

  • Jäseniä alkuun 12 henkeä

1921

 

  • Jäsenmaksun suuruus on 0,15 % palkasta, joka tilitetään kokonaisuudessaan Virkamiesliitolle

1922

 

  • Ensimmäinen työtaistelu, painostuskeinona joukkoirtisanoutuminen (tavoitteena parempi palkka)

1943

 

  • Yhdistys järjestäytyy rekisteröidyksi yhdistykseksi Virkamiesliiton muutettujen sääntöjen mukaisesti

1952

 

  • Valtion palkkalautakunta katsoi, että eduskunnan virkamiehet eivät ole valtion virkamiehiä eivätkä siten oikeutettuja kuoppakorotuksiin

  • Eduskunnan virkamiehet eroavat yhdistyksestä

  • Sääntömuutos, yhdistys muuttuu pelkästään arkistovirkamiesten edun valvojaksi

1956

 

  • Valtion palkkalautakunta katsoi, että eduskunnan virkamiehet eivät ole valtion virkamiehiä eivätkä siten oikeutettuja kuoppakorotuksiin

  • Eduskunnan virkamiehet eroavat yhdistyksestä

  • Sääntömuutos, yhdistys muuttuu pelkästään arkistovirkamiesten edun valvojaksi

1970-luku

 

  • AKAVA ilmoittaa 1970-luvun alkupuolella, että kaksoisjäsenyys ei ole suotavaa

  • 1971 Ensimmäiset virkamiehet arkistolaitoksen ulkopuolelta otetaan jäseniksi

  • 1977 yhdistys päättää erota Virkamiesliitosta ja liittyä AKAVAan ja ei-akateemiset eroavat yhdistyksestä

  • 1979 yhdistyksen nimi muutetaan Arkistoalan ammattiyhdistys ry:ksi

2000-luku

 

  • Jäsenmäärä ylittää 300 henkeä ja kasvaa edelleen

  • 2010 yhdistys täyttää 90 vuotta

  • 2017 yhdistyksen nimi muutetaan Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys ry:ksi

 

Jäsenistöstä


Yhdistyksen jäseninä oli alussa vain vakinaisia virkamiehiä. Jäsenistö kasvoi, kun myös ns. ylimääräiset ja maakunta-arkistojen virkamiehet tulivat mukaan yhdistykseen. 1971 jäsenistö laajeni, kun sota-arkisto tulkittiin yleisarkistoihin verrattavaksi laitokseksi ja vuosikymmenen lopulla alkoi jäseniä tulla myös muista laitoksista. 1979 alettiin keskustella myös kunnallisten arkistonhoitajien saamisesta mukaan, mikä tapahtui seuraavalla vuosikymmenellä. Yhdistyksen luonne oli pitkään lähinnä korporatiivinen (ts. työnantajia ja työntekijöitä edustavat henkilöt toimivat yhdessä). Vasta vuonna 1967, kun valtionarkistonhoitajaksi valittu henkilö katsoi, ettei hän viraston johtajana voinut toimia enää johtokunnassa, alkoi kehitys moderniksi ammatilliseksi järjestöksi.


Yhdistyksen aiemmat nimet

 

  1. Valtionarkiston ja valtion keskuskirjaston virkamiesyhdistys – Statsarkivs on statens centralbibliotekets tjänstemanna förening

  2. Valtionarkiston ja eduskunnan kirjaston virkamiesyhdistys – Riksarkivets on riksdagsbibliotekets tjänstemanna föreningen

  3. Yleisarkistojen ja eduskunnan kirjaston virkamiesyhdistys – De allmänna arkivens och riksdagsbibliotekets tjänstemanna förening ry

  4. Yleisarkistojen virkamiesyhdistys ry – De allmänna arkivens tjänstemanna föreningen ry

  5. Arkistoalan ammattiyhdistys ry - Arkivfackföreningen rf

 

Arkistonmuodostussuunnitelma ja yhdistyksen arkisto

 

TAAY:n arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aktiiviajan aineisto on sihteerin hallussa. TAAY:llä on oma arkistonmuodostussuunnitelma:

PDF-tiedostoams.pdf (18 kB)