Monta mutkaa ja monia persoonia
Yhdistyksen historiasta ja nykytilasta ilmestyi 100-vuotisjuhlavuonna 2020 lyhyt kirjallinen katsaus, johon voit tutustua tästä.
Muutamia virstanpylväitä:
1920
Valtionarkiston ja valtion keskuskirjaston (eduskunnan kirjasto) perustavat yhdistyksen valvomaan etujaan 19.10.1920
Yhdistyksen nimeksi tulee Valtionarkiston ja valtion keskuskirjaston virkamiesyhdistys – Statsarkivs on statens centralbibliotekets tjänstemanna förening yhdistys liittyy virkamiesyhdistysten keskusliittoon (Virkamiesliitto)
Ensimmäisenä puheenjohtajana toimii valtionarkistonhoitaja
Jäseniä alkuun 12 henkeä
1921
Jäsenmaksun suuruus on 0,15 % palkasta, joka tilitetään kokonaisuudessaan Virkamiesliitolle
1922
Ensimmäinen työtaistelu, painostuskeinona joukkoirtisanoutuminen (tavoitteena parempi palkka)
1943
Yhdistys järjestäytyy rekisteröidyksi yhdistykseksi Virkamiesliiton muutettujen sääntöjen mukaisesti
1952
Valtion palkkalautakunta katsoi, että eduskunnan virkamiehet eivät ole valtion virkamiehiä eivätkä siten oikeutettuja kuoppakorotuksiin
Eduskunnan virkamiehet eroavat yhdistyksestä
Sääntömuutos, yhdistys muuttuu pelkästään arkistovirkamiesten edun valvojaksi
1956
Valtion palkkalautakunta katsoi, että eduskunnan virkamiehet eivät ole valtion virkamiehiä eivätkä siten oikeutettuja kuoppakorotuksiin
Eduskunnan virkamiehet eroavat yhdistyksestä
Sääntömuutos, yhdistys muuttuu pelkästään arkistovirkamiesten edun valvojaksi
1970-luku
AKAVA ilmoittaa 1970-luvun alkupuolella, että kaksoisjäsenyys ei ole suotavaa
1971 Ensimmäiset virkamiehet arkistolaitoksen ulkopuolelta otetaan jäseniksi
1977 yhdistys päättää erota Virkamiesliitosta ja liittyä AKAVAan ja ei-akateemiset eroavat yhdistyksestä
1979 yhdistyksen nimi muutetaan Arkistoalan ammattiyhdistys ry:ksi
2000-luku
Jäsenmäärä ylittää 300 henkeä ja kasvaa edelleen
2010 yhdistys täyttää 90 vuotta
2017 yhdistyksen nimi muutetaan Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys ry:ksi
Jäsenistöstä
Yhdistyksen jäseninä oli alussa vain vakinaisia virkamiehiä. Jäsenistö kasvoi, kun myös ns. ylimääräiset ja maakunta-arkistojen virkamiehet tulivat mukaan yhdistykseen. 1971 jäsenistö laajeni, kun sota-arkisto tulkittiin yleisarkistoihin verrattavaksi laitokseksi ja vuosikymmenen lopulla alkoi jäseniä tulla myös muista laitoksista. 1979 alettiin keskustella myös kunnallisten arkistonhoitajien saamisesta mukaan, mikä tapahtui seuraavalla vuosikymmenellä. Yhdistyksen luonne oli pitkään lähinnä korporatiivinen (ts. työnantajia ja työntekijöitä edustavat henkilöt toimivat yhdessä). Vasta vuonna 1967, kun valtionarkistonhoitajaksi valittu henkilö katsoi, ettei hän viraston johtajana voinut toimia enää johtokunnassa, alkoi kehitys moderniksi ammatilliseksi järjestöksi.
Yhdistyksen aiemmat nimet
Valtionarkiston ja valtion keskuskirjaston virkamiesyhdistys – Statsarkivs on statens centralbibliotekets tjänstemanna förening
Valtionarkiston ja eduskunnan kirjaston virkamiesyhdistys – Riksarkivets on riksdagsbibliotekets tjänstemanna föreningen
Yleisarkistojen ja eduskunnan kirjaston virkamiesyhdistys – De allmänna arkivens och riksdagsbibliotekets tjänstemanna förening ry
Yleisarkistojen virkamiesyhdistys ry – De allmänna arkivens tjänstemanna föreningen ry
Arkistoalan ammattiyhdistys ry - Arkivfackföreningen rf
Arkistonmuodostussuunnitelma ja yhdistyksen arkisto
TAAY:n arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aktiiviajan aineisto on sihteerin hallussa. TAAY:llä on oma arkistonmuodostussuunnitelma:
- ams.pdf18 KB