Kansallisarkiston laajat henkilöstövähennykset ovat hälyttävä merkki siitä, ettei Suomessa arvosteta monimuotoista kulttuuriperintöä, sanovat Akavan Erityisalat ja Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys TAAY.

Kansallisarkiston viime viikolla päättyneet yt-neuvottelut johtivat noin 20 hengen henkilövähennykseen. Leikkauksia perustellaan muun muassa digitalisaatiolla, erityistehtävien vähentämisellä ja palvelujen supistamisella.

Tiedon- ja arkistonhallinnon ammattiyhdistys TAAY ja sen kattojärjestö Akavan Erityisalat pelkäävät henkilöstöleikkausten vaarantavan Kansallisarkiston mahdollisuuden hoitaa lakisääteistä tehtäväänsä kulttuuriperinnön vaalijana.

- Leikkaukset ovat hälyttävä merkki siitä, ettei monimuotoista kulttuuriperintöämme pidetä säilymisen ja tutkimisen arvoisena. Vähennykset kaventavat merkittävästi Kansallisarkiston asiantuntijuutta ja heikentävät laitoksen kykyä palvella tutkijoita ja yksityishenkilöitä, sanoo TAAY:n puheenjohtaja Katja Klami.

- Leikkaukset osuvat perinteiseen arkisto-osaamiseen. Kuitenkin digitaalisen palvelun rinnalla tarvitaan jatkossakin – vielä vuosikymmeniä  –  perinteisen eli analogisen aineiston asiantuntevaa vastaanottoa ja tietopalvelua. Jos tätä ei osata, helposti digoitavat aineistot ylikorostuvat ja kuva kulttuuriperinnöstämme vinoutuu - eikä Kansallisarkiston lakisääteinen tehtävä täyty.

- Leikkauspäätökset pohjaavat ymmärrettävästi säästämiseen, mutta myös utopistiseen näkemykseen digitalisaatiosta. Ei ymmärretä, että myös digitaalisten arkistopalveluiden kehittäminen edellyttää resursointia, Katja Klami sanoo.

- Etenkin yksityiset arkistoaineistot ovat usein niin monimuotoisia, että niiden muuntaminen digitaaliseksi on erityisosaamista vaativaa. Lisäksi vasta noin 5 % Kansallisarkiston olemassa olevasta aineistoista on digitoitua.  

-  Asiantuntijoiden viestiä digitalisaation reunaehdoista ei ole kuultu. On ikävää, ettei kansallinen arkistoinstituutiomme esimerkillään arvosta analogista osaamista, vaan pikemminkin luo vastakkainasettelua digitaalisen ja analogisen välillä. Näkemyksemme on, että kumpaakin tarvitaan rinnakkain vielä vuosikymmeniä, Klami sanoo.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, että Kansallisarkiston uudistukset heikentävät tutkijoiden ja kansalaisten palveluja ja kapeuttavat näin tutkimusta ja arkistojen saatavuutta.

- Asiakkailta edellytetään entistä enemmän itsepalvelua, mutta ristiriitaisesti samalla aiotaan mm. supistaa itsenäisen tutkimustyön mahdollistavien tutkijasalien aukioloaikoja, Klami huomauttaa.

Kolaus työnantajamaineelle

Kansallisarkiston yt-neuvottelut koskivat alun perin 30 hengen vähennystarvetta. Neuvottelujen tuloksena 12 irtisanottiin ja 8 valitsi irtisanomiskorvauksen. Yhdeksän henkilöä on sopinut eläkkeelle siirtymistä tai siirtymisestä organisaation sisällä toisiin tehtäviin. Lisäksi toimintoja järjestellään merkittävästi uudelleen.

- Yt-prosessi on valitettavasti vaikuttanut työyhteisössä myös niin, että talosta on lähtenyt sellaisiakin asiantuntijoita, joita vähennykset eivät olisi koskeneet. Odotamme jäsenpalautteen perusteella, että näitä lähtijöitä tulee lisää, huomauttaa Katja Klami.

Sinänsä Akavan Erityisalat ja TAAY katsovat, että Kansallisarkiston yt-prosessi hoidettiin pykälien mukaisesti. 

- Työnantaja on kyllä esimerkiksi kuullut henkilöstöä yt-prosessin aikana. Eri asia on, ettei tällä ollut käytännössä juuri merkitystä lopputuloksen kannalta, mikä on valitettavan yleistä organisaatioiden muutosneuvotteluissa, sanoo työmarkkinalakimies Kari Eskola Akavan Erityisaloista.

-  Näin mittavat henkilöstöleikkaukset lamaannuttavat työyhteisön ja organisaation tuloksentekokyvyn jopa vuosiksi.Työnantajan on nyt lievitettävä iskua kantamalla vastuu leikkausten kohteeksi joutuneista, mutta myös panostettava jäljelle jäävään henkilöstöön, jonka tehtävät ja vastuut kasvavat uudessa organisaatiomallissa.

- Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa uudistavassa konsernihallintohankkeessa on lähdetty siitä, että osaajista pidetään kiinni eikä henkilöstöä tarvitse vähentää irtisanomalla, sillä eläköitymistä tapahtuu joka tapauksessa paljon.

- Jos Kansallisarkisto ei kanna vastuuta omasta henkilöstöstään, osaajia menetetään jatkossa lisää, työnantajakuva heikkenee ja tulevien arkiston- ja tiedonhallinnan ammattilaisten rekrytointi vaikeutuu, Eskola muistuttaa.

Kansallisarkiston lakisääteisenä tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien viranomaisten tietojen säilyminen ja edistää yksityisten tietojen säilymistä. Lisäksi sen tehtävänä on edistää näiden kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja niihin perustuvaa tutkimusta.

Lisätietoja: 

Katja Klami, puheenjohtaja, Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys TAAY ry, puheenjohtaja@taay.fi

Kari Eskola, työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat, kari.eskola@akavanerityisalat.fi, puh. 040 590 5693